Nimeni on Sonja Paavola. Vuonna 1984 syntynyt intohimoinen agilityharrastaja ja varsinaiselta ammatiltani sairaanhoitaja. Omassa kodissa tällä hetkellä pyörii kolme koiraa; kelpie Noah, perro Caja ja mieheni koira malinois Rotta, sekä meidän kaksi ihanaa pientä lasta. Agilityn olen aloittanut vuonna 1996 Turun Seudun Agilityurheilijoissa cockerspanieli Nekun kanssa eli agility on ollut osa elämääni jo yli 20 vuoden ajan. Tavoitteellisesti olen agilityssa kisannut sekä treenannut vuodesta 2000 ja koiria on ehtinyt näiden vuosien aikana olla jo useampia. Nekun lisäksi olen agilityn arvokisatasolle kouluttanut kolme kelpietä ja yhden lk hollanninpaimenkoiran, sekä mieheni malinoisin kisavalmiiksi, joka tällä hetkellä on 3-luokassa. Uusin tulokas on 2016 syntynyt espanjanvesikoira Caja.

Agilityn lisäksi olen treenannut ja kisannut PK-puolella metsäjäljellä ja suojelussa, sekä jonkin verran tokossa. Agilityn lisäksi olen siis saanut oppia koirankoulutukseen PK-puolelta. Erityisesti suojelun kautta koirankoulutus on avautunut minulle ihan uudella tasolla. Suojelussa painotetaan paljon koirien viettiominaisuuksia ja niiden käyttöä koulutuksessa, joiden periaatteet toimivat missä tahansa lajissa. Koiran kouluttaminen ei lopulta ole kovinkaan monimutkaista, joten yksinkertaistamalla "sitä saa mitä vahvistaa" eli koira tekee aina sitä mikä sille on kannattavinta. "Ilmaiseksi" ei yksikään koira tee töitä ja pelkkään pakkoon perustuva koulutustapa ei johda pitkällisiin tuloksiin.

Parhaimmillaan koiran kanssa harrastaminen on miellyttävää koiralle ja ohjaajalle. Molemmat nauttivat yhdessä tekemisestä! Koiran kanssa harrastettaessa korostuu arjessakin tärkeän auktoriteetin tarkoitus, sillä laumajärjestys tulee olla kunnossa, jotta yhteistyö koiran kanssa toimii saumattomasti. Kun koiran ja ohjaajan suhde on kunnossa päästään lajissa kuin lajissa etenemään huomattavasti helpommin. Jo pienelle pennulle tulee kouluttaa positiivisella vahvistamisella, että tarjoamalla hallintaa saa luvan tehdä. Näin hallinnassa olosta ja auktoriteetista tulee koiralle positiivinen mielleyhtymä ja koira tekee töitä ohjaajalleen mielellään. Kun koiran koulutustaso etenee ja koira jo osaa, täytyy koiralta osata myös vaatia sen luonteen mukaisella tavalla. Tavoitteena on aina lajista riippumatta koiran ja ohjaajan saumaton yhteistyö, jossa molemmilla on hyvä olla!

--------------------------------------------------------------------------------